Tosi Paikasta tosi elämään

Tosi Paikka on päihdekuntoutuspaikka suomalaisen kauniin luonnon keskellä Savonlinnassa.

Mistä on Tosi Paikka tehty? Tosi Paikka on tehty epätoivon pohjalta nousevasta kaiken kattavasta toivosta, masennuksen ja ahdistuksen kautta kypsyvästä rohkeudesta, itsetunnon vahvistumisesta . Tosi Paikka on tehty unelmista, joita ilman ei turvallista realiteetteihin perustuvaa arkea voisi elää, ihmisen ainutlaatuisuuden kunnioittamisesta, hyvyyden ja pahuuden taistelusta, valheiden kaaoksesta vihdoin löytyvästä totuudesta, vihasta, jonka voi tunnistaa ja josta jaettuna voi selvitä ja saada voimaa. Tosi Paikka on tehty yksinkertaisten asioiden kauneudesta ja hyvää tekevästä voimasta, ihmisenä olemisen monipuolisuudesta, monesta surusta ,joiden kautta ilon tunteiden kokeminen tuntuu juhlalta arjessa. Niin ja  vielä kerran TOIVOSTA. Tosi Paikka on tehty myös lujasta ammattitaidosta, osaamisesta, erehtymisen mahdollisuudesta, elämänkokemuksesta, kokemuksellisesta auttamisesta, kokonaisvaltaisesta ihmisen hoitamisesta, jotta ihminen uskaltaa näyttäytyä kokonaisena itsenään eikä ainoastaan päihteiden käyttäjänä. Tosi Paikka on tehty rakastavista rajoista, todellisesta välittämisestä, voimia antavasta yhteistyöstä. Niin ja kaiken kattavasta TOIVOSTA.

Tosi Paikka perustettiin vastaamaan omalta pieneltä osaltaan kasvavan huume- ja päihdeongelman aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen ja kuntouttavaan hoitoon.

1980-90-luvuilla tapahtui useita yhteiskunnallisia muutoksia , jotka aiheuttivat vakavia ongelmia sekä yhteiskunnan että yksittäisten perheiden ja yksilöiden elämässä. Toisaalta 1980-luvun tuhlaileva elämäntapa ja taloudelliset ylilyönnit ja sitten vastaavasti 1990 -.luvun lama koetteli suomalaisten perheiden elämää kovakouraisesti. Perheyhteisöjen kiinteys muuttui oleellisesti kun taloudellisen hyödyn tavoittelusta tuli  monen perheen kohdalla elämän pääasiallinen sisältö ja sitten lama vei taas kaiken ja pahoinvointi lisääntyi entisestään. Yhteiskunta voidaan käsittää systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Silloin kun rahaa oli , sillä paikattiin puuttuvaa yhteisöllisyyttä ja kiireen mukanaan tuomaa välinpitämättömyyttä ja sitten kun lama yllätti, seurasi valtava työttömyys ja tragediat ja kriisit toinen toisensa perään. Paljon ei lohduta se, että kestimme Euroopan syvimmän laman. Jälkiseuraamuksia on ollut todella paljon.

Tällaisina aikoina jalkoihin jäävät erityisesti ne ihmisryhmät ,jotka eivät itse kykene puoliaan pitämään eli useimmiten vanhukset, vammaiset , mielenterveydeltään järkkyneet, lapset ja nuoret. Näillä kahdella vuosikymmenellä romuttui yhteiskunnassa monta hyvää ja turvallista hyvinvointipalvelua. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa kouluterveydenhoito, kerhotoiminnat, erityistyöntekijöitä enää palkattu kouluihin säännöllisesti jne. Kaikesta piti löytyä säästöä, mutta säästöt löytyivät esim. lasten ja nuorten psykiatrisista palveluista, joita oli entistä vaikeampi saada. Niin sanottu säästäminen on kasvattanut yhteiskunnan ”korjauslaskua”valtavasti. Kaikenlaista ahdinkoa ja hätää on alettu yhä enemmän hoitaa lääkkeillä ja myös päihteistä on etsitty helpotusta ongelmiin. Yhteiskunnan medikalisoituminen on tapahtunut  nopeasti. Lääkkeitten kaikkivoipaisuus on saanut monesti yliotteen muun hoitamisen kustannuksella.

Tämän kaiken keskellä kasvavat lapset ja aikuistuvat nuoret ovat eläneet oman elämänsä kasvuvaiheita. Etsimistä ja erehtymistä se usein on ja uteliaisuutta on enemmän kuin realismia ja ns .järkeä. Kuitenkin yksittäisten syiden  tai syyllisten etsiminen huume- ja päihdeongelmaan yksilön tasolla on usein hyödytöntä. Tärkeintä on tunnistaa ja tehdä päätös niin kuin Tosi Paikan eräs kuntoutuja totesi itseironialla höystettynä: ”helppo juttu, ei tarvitse muuta kuin muuttaa koko elämäni toisenlaiseksi”

Mihin kuntoutuja sitten tulee kun haluaa päästä irti huumeista ja päihteistä. Tullessaan Tosi Paikkaan voi todeta, että  yksi tärkeä asia on jo tapahtunut , ainakin jonkinlainen halu muuttaa entistä. Tässä vaiheessa voi onnitella siitä, että on saanut mahdollisuuden hoitaa ja kuntouttaa itseään. Kaikille sekään ei aina ole mahdollista. On vaikeata tietää kuinka moni pääsee sellaiseen hoitoon , mihin itse haluaa, vaikka lain mukaan siihen oikeus olisikin. Hoitoon lähettävien kuntien tilanne on usein vaikea kun rahaa pitäisi riittää jaettavaksi niin monelle. Hoidon ja kuntoutuksen yksilöllisen tarpeen määrittelystä on tullut täyttä työtä kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja päihdehuollon työntekijöille. Tulisi osata tarkkaan määritellä mikä olisi sopiva hoitomuoto niille jokaiselle, jotka tulevat hoitoon ja kuntoutukseen pyrkimään. Tämä siksi, että kuntien taloudellinen tilanne vaatii rajaamista ja erilaisten hoitomuotojen soveltamista niin, että kustannukset eivät nouse liikaa.

Tosi Paikassa toimitaan pienen yhteisön tavoin. Pyritään siihen, että pitkienkin kuntoutusjaksojen aikana kuntoutuja voisi tuntea olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi.

Tosi Paikassa on kymmenen paikkaa ensimmäisen vaiheen hoidossa ja lisäksi yksi paikka intervalliasiakkaille. Kymmenestä paikasta  kaksi on tarkoitettu pari- ja perhehoitoa varten.

Tosi Paikan kuntoutusyhteisö ottaa vastaan hyvinkin erilaisilla taustahistorioilla tulevia kuntoutujia. Kolme kuntoutujaryhmää on muodostunut nyt lähes kuuden toimintavuoden aikana sellaiseksi, joita Tosi Paikan työryhmä on pystynyt auttamaan päihteettömän elämän alkuun. 

Suurimman ryhmän muodostavat 16-25 –vuotiaat nuoret, joilla useimmilla on monipäihderiippuvuus ongelmana ja lisäksi useilla on eriasteisia mielenterveyden häiriöitä. Oman ryhmänsä muodostavat korvaushoidossa olevat kuntoutujat, joiden ikä vaihtelee useimmiten 25-35 ikävuoden välillä. Kolmas ryhmä muodostuu perhehoidossa olevista ja tällöin voi olla kyseessä joko pariskunta, jotka ovat olleet pitkäaikaisesti parisuhteessa ja hoito heidän mielestään on parasta hoitaa yhdessä tai sitten useimmiten perhehoidossa on perhe, jossa on myös lapsi tai lapsia. Vaihteluita perheiden kokoonpanossa on .Äiti ja lapsi tai lapset on aika tavallinen perhemuoto päihdehoidossa, mutta myös isät ovat yhä useammin mukana hoidossa.  Perhehoidossa voi myös vanhemmilla olla korvaushoito menneillään.

Mitä Tosi Paikassa tehdään? Voisi vastata lyhyesti: eletään yhteistyössä tavallista arkielämää.

Siivotaan , laitetaan ruokaa,  pestään vaatteita ,harrastetaan monipuolisesti liikuntaa , katsotaan televisiota  ja videoita, käytetään aikaa erilaisten lautapelien pelaamiseen yhdessä, jotkut pelaavat x-boksilla pelejä, pelataan biljardia , saunotaan ja käydään uimassa, tehdään käsitöitä, soitellaan kitaraa ja rumpuja ja muita soittimia, käydään ostoksilla ja asioilla yhdessä kaupungilla, välillä käydään syömässä kaupungilla tai elokuvissa jne. Tällaisia asioita tekevät varmaan monet muutkin , vaikkei olisikaan kyseessä päihdekuntoutus.

Tosi Paikassa toteutetaan psykososiaalista päihdekuntoutusta Jyrkkähoitomallin mukaisesti. Mallin kehittely ei ole vielä päättynyt, sillä sitä muokataan jatkuvasti. Jyrkkähoitomallin peruslähtökohta on yksilöllinen yhteisöllisyys. Se tarkoittaa sitä, että sekä yhteisön elämään sopeutuminen ja asettautuminen että hyvin eriytyvä yksilöllinen hoito antaa kokemusten mukaan hyviä hoitotuloksia. molempia asioita tulee pitää kuntoutumisessa yllä ja niiden tärkeysjärjestys vaihtelee kuntoutujien erilaisuudesta johtuen.

Terapioiden osuus Tosi Paikan hoidossa ja kuntoutuksessa on merkittävä. Tukea antava supportiivinen yksilö- ja ryhmäpsykoterapia antaa terapiatyöskentelylle pohjan. Tässäkin toteutuu yksilöllisyys ja yhteisöllisyys. Aluksi monelle kuntoutujalle tuottaa vaikeuksia omien asioiden puhuminen ryhmässä. Silloin on hyvä lähteä liikkeelle yksilöllisistä keskusteluista ja sitten kun rohkeutta ja varmuutta on tuen avulla tullut lisää, voi ehkä helpommin kertoa myös ryhmässä miten asioita kokee ja miltä tuntuu ja olla valmiimpi myös vastaanottamaan toisten tarinoita kun itse ensin on tullut kuulluksi. Nuorten kuntoutujien kohdalla huomaa, ettei vertaistuen antaminen ja saaminen vielä useinkaan onnistu. Se on ymmärrettävää koska oman itsen hoitamiseen menee aluksi kaikki energia. Myöhemmässä vaiheessa vertaistuen merkitys usein korostuu tervehtymisen myötä. Tosi Paikassa on mahdollisuus osallistua kuvataideterapiaan sekä musiikkiterapiaan. Näissäkin terapiamuodoissa on mahdollista saada hoitoa sekä yksilöllisesti että ryhmänä. Toiminnallisina ryminä on myös toteutettu draaman käyttöä hoidossa.

Perheterapiaa voidaan Tosi Paikassa toteuttaa  perhehoidossa olevien perheiden kanssa..

Toinen mahdollisuus tarjota  perhekeskusteluja ja perheterapiapalveluita on silloin kun vanhemmat käyvät tapaamassa  kuntoutujia Tosi Paikassa. Yhteisissä hoitoneuvotteluissa voidaan sopia perheterapian käynnistämisestä mikäli vanhemmat ja kuntoutuksessa oleva nuori sitä toivoo.

Monimuotoisten terapiatoimintojen lisäksi jokaisella kuntoutujalla on Tosi Paikassa kaksi nimettyä omaohjaajaa, joiden kanssa voi selvitellä monenlaisia asioita ja viettää aikaa yhdessä esim. harrastusten parissa jne. Omaohjaajat seuraavat kuntoutumisen edistymistä ja kuntoutusraportit kirjoitetaan yhteistyönä hoitoon osallistuvien kanssa ja kuntoutuja itse hyväksyy allekirjoituksellaan raportin ja voi myös kirjoittaa omalle sosiaalityöntekijälleen omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan hoidon etenemisestä. Yhteiset hoitoneuvottelut  hoitoon lähettäneen kunnan  sosiaalitoimen edustajien kanssa kuuluvat säännölliseen toimintaan. niissä tarkistetaan hoitosuunnitelmaa ja pohditaan yhdessä etenemiskeinoja ja ratkaisuja vielä avoimiin ongelmatilanteisiin. Neuvotteluissa sovitaan myös  lomista ja tehdään jatkosuunnitelmia.

Jyrkkähoitomalli sisältää kolmivaiheisen hoidon. Sen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi todella pysyvä irrottautuminen päihdemaailmasta  ja  siihen liittyvistä oheisilmiöistä, toisin sanoen huume- ja päihdekulttuurista kaikkinensa. Toinen vaihe toteutetaan itsenäisemmässä asumisessa vuokra-asunnossa, jolloin ympärivuorokautinen hoito loppuu ja kuntoutujalle tulee enemmän vastuuta omasta päivittäisestä selviytymisestään ja hän voi itsenäisemmin koetella omia rajojaan. Hän saa kokemusta siitä, mitä ympäristön muuttuminen vaikuttaa ja miten hän kestää arkea ilman päihteitä myös yksin ollessaan. Toisen vaiheen kuntoutus edellyttää vielä terapiatyöskentelyä, toiminnallisuutta , harrastuksia jne.

Tärkeimmäksi muodostuu kuitenkin työharjoittelu tai opiskelu. Kuntoutumassa oleva tarvitsee sisältöä arkipäiviin niin, että jo aiemmin harjoiteltu normaali päivärytmi onnistuu ja tekemistä on riittävästi, ei kuitenkaan liikaa. Toisessa kuntoutumisvaiheessa jatkuu edelleen omaohjaajien tuki ja ohjaaja ja kuntoutuja tapaavat päivittäin tai ainakin ovat puhelimitse yhteydessä. Tuen määrää ja laatua säädellään aina yksilöllisten tarpeiden mukaan, jotta jokaiselle löytyisi sopiva annos niin, että omien voimien testaaminen tulee mahdolliseksi.

Toisen vaiheen tarkoituksena on valmistaa kuntoutuvaa siirtymään kotiutusvaiheeseen eli ns. kolmanteen kuntoutumisvaiheeseen. On mahdotonta sanoa mikä vaihe päihdekuntoutuksessa on se tärkein tai mihin vaiheeseen sisältyy eniten epäonnistumisen riskejä. Inhimillisessä toiminnassa mikään ei voi olla sataprosenttista, mutta monia riskitekijöitä voi poistaa ja vähentää vaaraa ”taudin” uusiutumisesta. Kukaan ulkopuolinen ei voi yksinään tehdä toisesta ihmisestä raitista tai muuttaa toisen elämää radikaalisti. Tämä kaikki tapahtuu aina kiinteässä luottamuksellisessa yhteistyössä. Yhteistyön merkitys korostuu yhä enemmän kun hoito –ja kuntoutumisjakso lähenee kotiuttamisvaihetta. On luotettava selviytymiseen. Työntekijän on luovuttava kannattelemisesta, joka kuuluu hoitoprosessin alkuvaiheeseen. Välittämisestä ei sen sijaan pidä luopua, eikä kaiken kattavasta toivosta ,joka tekee uudenlaisesta elämästä tavoittelemisen arvoisen. Se miten huumenuorten toivo rakentuu on hyvin kuvattuna Kaija Tikkasen pro-gradussa (Kuopion Yliopisto). Kaija Tikkanen on hoitotieteen näkökulmasta tutkinut epätoivon ja toivon dynaamista prosessia huumekuntoutuksessa aikuistuvien nuorten kuvaamana.

Tosi Paikan arkeen kuuluu myös paljon kahden vaiheilla oloa. Kuntoutukseen tulijoilla motivaatio ja jaksaminen vaihtelee. Pois lähtemisen ajatukset ja hoidon keskeyttämisajatukset ovat osa päihdekuntoutusta. Päihdehakuisuus ei hetkessä häviä ja taistelu hyvän ja pahan välillä on joskus hyvinkin armotonta. Mikäli keskeyttäminen jää ajatuksen tasolle ollaan vielä voiton puolella, mutta silloin kun se johtaa toimintaan, on yhteistyö entistä vaikeampaa. Moni on kuitenkin palannut vielä pienen kävelylenkin jälkeenkin kun on sittenkin tullut toisiin ajatuksiin. Joku joukosta lähtee ja hänen paluutaan joko Tosi Paikkaan tai toiseen hoitopaikkaan jäädään sitten odottelemaan.  Toivon ajatuksen vahvana pitäminen on mahdollistanut vajaan kuuden vuoden aikana jo monta selviytymistarinaa, joista yksi on tulossa huippukohtaansa aivan muutaman kuukauden sisällä.

Istumme nuoren Toivo –pojan kanssa Tosi Paikan työtoimintapaikan kahvilassa . Toivo on tullut opiskeluunsa liittyvästä työharjoittelusta, jossa hän on jo useamman kuukauden ajan ollut. Toivo asuu kaupunkiasunnossa ,  hän siis on kuntoutumisensa ns. toisessa vaiheessa. Toivo suunnittelee siirtymistään kotiuttamisvaiheeseen ja muuttoa toiselle paikkakunnalle opiskelujen jälkeen töihin. Hän on ollut irti päihteiden käytöstä lokakuusta 2006 lähtien. Elämä tuntuu  hyvältä ja Toivo toteaa kaiken olevan hyvin, ei paremmin voisi olla!

Pyydän, että Toivo kertoisi tarinansa sellaisena kun se tällä hetkellä hänen mielessään on.

”Vanhemmat erosi kun olin ekaluokalla. Asuin sitten isän luona seiskaluokalle asti, jolloin perhe muuttui uusperheeksi. Perheeseen tuli isän avovaimo ja hänen kolme lastaan. Vanhempien eron jälkeen , en halunnut pitää äitiin mitään yhteyttä viiteen vuoteen. Sitten yläasteella aloin ottaa äitiin yhteyttä, kasiluokalla kinusin äidiltä rahaa ja silloin noin 13 –vuotiaana aloitin pilven polton ja tietysti ryypättyä tuli ainakin viikonloppuisin kunnolla. Se oli sellaista näyttämisen halua kun muutkin teki sitä. Olin pelannut sali-bandyä, mutta nyt lopetin harrastukseni ja tilalle tuli näitä uusia ”harrastuksia” Yhdeksännellä luokalla jäin luokalleni ja jouduin erityisluokalle, koska en mennyt enää kouluun. Olimme muuttaneet toiseen kaupungin osaan, eikä siellä ollut tuttuja kavereita, mutta löysin sieltäkin heti pilven polttajia.

Meitä oli porukassa kaksi tai kolme kaveria. Vaihdoin koulua ja sitten alkoi päivittäinen aineiden käyttö ja kaverin kanssa myös myimme pilveä. Ammattikoulussa sitten jäimme kiinni pilven poltosta ja myynnistä. Polttelimme siis myös koulussa. Vieraannuin kaikista entisistä kavereistani. Olin vaan niiden kanssa, jotka käyttivät huumeita. 16-18 ikävuosien välillä huumeiden käyttö oli päivittäistä. Yhdeksännellä luokalla olin muuttanut äidin luo asumaan. Varastin vanhemmilta rahaa. Kun olin 17 , kävin päihdeterapeutilla annoin puhtaita seuloja , eli olin kuivilla kolme kuukautta ja sitten taas jatkoin. Seurustelin sitten vuoden huumeita käyttävän tytön kanssa . Silloin tuli kuvioihin myös amfetamiini ja ekstaasi ja erilaiset pillerit. Kun ero tytöstä tuli, olin todella huonossa jamassa. En voinut mennä enää mihinkään. Ahdistus , masennus ja paniikkioireet olivat sietämättömiä. Pari kuukautta olin tosi huonona ja sitten menin ja kerroin äidille kaiken. Syytin vanhempiani ongelmistani.  Paha oloni yltyi. Oli itsemurha-ajatuksia, masennusta ja toivottomuutta.  Olin vieraantunut itsestäni.  Elin ikään kuin jonkun toisen elämää, en enää tuntenut tai tiennyt kuka olen ja millainen olin ollut aikaisemmin. Suunnittelin ajavani rekan alle, jotta pääsisin ahdistuksesta ja pahasta olosta.

Tässä vaiheessa pääsin kuukaudeksi katkolle ja siellä ensimmäisen viikon aikana tapahtui ikään kuin herääminen. Päätin, etten voi enää jatkaa entistä elämääni ja sain katkolla myös käsityksen siitä, mitä ihmisille oli tapahtunut kun olivat pitkään huumeita käyttäneet. Sain siellä katkolla myös vertaistukea kaverilta. Tämän jälkeen pääsin Tosi Paikkaan marraskuun alussa 2006 ja ajattelin, että haluan säilyttää motivaationi ja hoitaa itseäni niin , ettei enää tarvitse koskaan palata entiseen. Koska olin päätökseni tehnyt , pystyin ottamaan vastaan sitä tukea ja hoitoa, mitä Tosi Paikassa tarjottiin. Parasta oli se, että sai puhua mielen puhtaaksi kun oli paha olla ja pystyi myös osallistumaan harrastuksiin. Vähitellen löysin itseäni ja huomasin, että masennus helpottaa. Sain myös aluksi lääkitystä ja sekin helpotti tilannetta. Tällä hetkellä huomaan, että olen tullut itsekseni. Olen löytänyt itseni , sen kuka olen ja millainen olen.  Olen iloinen ja sosiaalinen tyyppi. Tykkään jutella ihmisten kanssa ja jaksan innostua työstäni ja opiskelusta, jonka saan kohta valmiiksi ja sitten pääsen taas eteenpäin elämässäni.”

Edessäni kahvilan pöydässä istuu iloinen, avoimesti elämään suhtautuva nuori mies, joka tietää, että unelmistaan ja tavoitteistaan voi selvin päin tehdä totta.

Tosi Paikan toimintafilosofian ajatus toivosta on kiteytettynä Martin Luther Kingin lauseessa: ”meidän on hyväksyttävä rajallinen pettymys, mutta emme saa koskaan menettää rajatonta toivoa”

Tosi  Paikkaa lukuina ja tilastoina

Tosi paikka on ollut toiminnassa  viisi ja puoli vuotta. Kuudes toimintavuosi on siis menossa.

Tänä aikana Tosi Paikassa on ollut kuntoutuksessa 87 henkilöä 38 eri kunnasta. Tämän hetkisen seurannan mukaan 36 kuntoutumassa ollutta on saavuttanut yli vuoden päihteettömyyden. Todellisia selviytymistarinoita myös pidemmältä ajalta on ainakin parikymmentä. Selviytyjien joukossa voi sanoa olevan todellisia oman elämänsä sankareita , jotka eivät ole menettäneet toivoaan vaan ovat jaksaneet ponnistella opiskelussa ja työelämässä, perustaneet perhettä ja päässeet tosi elämään kunnon otteella kiinni. Joukossa on myös niitä, jotka tarvitsevat hoitoa uudelleen tai jatkavat mielenterveyskuntoutumistaan ja sitä kautta pyrkivät heille mahdolliseen hyvään arkeen ja elämään. Ilahduttavaa on ollut, että Tosi Paikassa aiemmin kuntoutumassa olleet , ovat valmiita tulemaan uudelleen hoitoon Tosi Paikkaan.

Tosi Paikassa on tällä hetkellä hoito- ja kuntoutustyötä tekeviä ammattilaisia 16 ja lisäksi kaksi kiinteistöjen huollosta vastaavaa.

Tosi Paikan toimintaan kuuluu myös oma kuntouttavan työtoiminnan paikka Sohvin Soppi, joka on nettikahvila –käsityöpaja ja siellä voi olla kuntoutuksen aikana ohjatussa  työharjoittelussa ja yksi kuntoutujista on siellä ollut myös kotiuttamisvaiheessa oppisopimuksella opiskelemassa ammattitutkintoa.